Edustin vapaata taiteilijakenttää tekijän näkökulmasta Taiteen Taloa koskevassa seminaarissa 11.1.2021. Seuraava kirjoitus on tiivistelmä ja ”blogimaisemmaksi” kirjoitettu versio puheenvuorostani, jonka pidin tilaisuudessa. 

Minä, 55-vuotias nukketeatteritaiteilija, edustan tässä tilaisuudessa ns vapaata kenttää, ”friilänserin” näkökulmaa. Yritän tuoda esiin sen näkökulman, mitä Taiteen talo voisi merkitä vaikkapa minunkaltaiselleni ja vaikka vähän toisenlaisellekin vapaan kentän toimijalle. 

Oman taiteellisen työsarkani rinnalla takanani on pitkä taival erilaisten kulttuuriorganisaatioiden luomisessa ja kehittämisessä. Olen ollut luomassa turkulaisen nukketeatterin verkostoa Aura of Puppetsia (jonka hallituksen jäsen edelleen olen) ja työskentelin 5,5 vuotta Tehdas teatterin teatterinjohtajana. 

Olen tehtävissäni (mukaanlukien myös läänintaiteilijan pestini 2007-2009) näin sen valtavan rikkauden, mikä kumpuaa Turun seudun vapaalta kentältä. Valtavan mielikuvituksen ja luovuuden määrä, suuri resurssien jano, ja samalla joutui toteamaan niukat resurssit ja puuttuvat tai heikot rakenteet. Esimerkiksi Tehdas teatterin avointen esityshakujen valtaisassa tulvassa, joka on vain kasvanut ja kasvanut, hakuja tulee Turun seudun ulkopuoleltakin. Turku ja Tehdas Teatteri kiinnostaa kiertuepaikkana ulkopaikkakuntalaisia toimijoita, mikä sinänsä on hieno juttu. Pieni teatteri ei pysty tarjoamaan läheskään kaikille teoksille niiden kaipaamaa kotipesää.

Työskentelen nukketeatterin kentällä, jolla ei tunnetusti ole kovin paljon vakituisia työpaikkoja tässä maassa. Olen freelancer eli friikku.

Freelancer tarkoittaa vapaana vailla vakituista työsuhdetta töitä tekevää työntekijää, jolla on samanaikaisesti yleensä useampia työnantajia tai toimeksiantajia. Freelancer voi tehdä työtä työsuhteessa johdon ja valvonnan alaisena tai yrittäjänä. Freelanceriys tarkoittaa vapautta tehdä töitä missä vain ja osittain milloin vain. Välillä töitä on ruuhkaksi asti, välillä on liiankin hiljaista. Sama koskee tietysti tulopuolta. 

TILAN MERKITYS FREELANCE-TAITEILIJALLE?

Mitä tila merkitsee freelance taiteilijalle? Puhun enemmän teatterin edustajana, mutta uskon samojen asioiden koskevan myös kuvataiteilijaa, tanssitaiteilijaa, muusikkoa tai sirkustaiteilijaa. 

Teatteri tarvitsee aina tilaa, olkoon se vakiintunut esityspaikka tai vaihteleva, pop-up-tyyppinen esitystila (joita taiteilijat luovat ihailtavan paljon tähän kaupunkiin).

Tilaa tarvitaan harjoitteluun, suunnitteluun, varastoimiseen, ja tila on myös, etenkin jos se on yhteiskäytössä, myös työyhteisö ja tukiverkosto yksinäistä työtä tekevälle taiteilijalle.

Tilaa tarvitsee ennen kaikkea yleisö (mikäli kyse yleisötilasta, kuten teatterisalista). Sen pitää olla turvallinen, terveellinen, saavutettava, sen pitää palvella katsomiskokemusta eli siellä pitää nähdä ja kuulla. Viihtyisyys ja omaperäisyys plussaa!

Tila on myös osa katsojan kokemusta, onhan ihan omanlaistansa mennä esim ÅST:n historialliseen taloon, remontoituun kulttuuripalatsimaiseen kaupunginteatteriin tai Tehdas Teatterin rouhean kotoisaan tilaan. Teatterissa sisältö on se, mikä ensin houkuttaa tulemaan, mutta yksi tekijä väistämättä on myös se, missä esitys tapahtuu ja millaista palvelua siellä saa. (”Sinne on aina niin kiva mennä”). Mitä sen lähellä, millainen kävelyreitti sinne on? Pääseekö katsoja jo teatteriin kävellessään tiettyyn tunnelmaan ja fiilikseen? Mihin sen jälkeen voi mennä vai voisiko jäädä hengaamaan johonkin ihan lähelle (Taiteen talossa tarjolla on valmiiksi huikeita tunnelmia koko jokivarren verran).

ESIMERKKIKEISSI: mitä joudun ratkomaan, kun rupean suunnittelemaan omaa esitystä. Olen liikkeelle noin 2-3 vuotta ennen ensi-iltaa. 

Rahoitus: ammattilaistuotannossa lähdetään siitä, että ihmiset tulevat produktioon töihin eli saavat palkkaa. Apurahoitusta, kenties jonkun yhteistyötahon (olemassaolevan teatterin) tuotannollista tukea ja joskus rahallistakin tukea.

Mutta sitten tulee vastaan aika pian kysymys: MISSÄ? Koska minulla ei ole omaa teatteritilaa, joudun jo aika varhain miettimään, missä teos esitetään. Millaisia yleisömääriä sillä tavoittelen, mikä on kohderyhmä jne?

MIHIN TARJOTA ESITYSIDEAA?

A tarjoat esitystä ohjelmistoon tai vierailuesitykseksi, käytännössä Turussa vaihtoehdot ovat nämä:

Tehdas teatteri (2-3 vuoden hakusykli)

Turun kaupunginteatterin Sopukkaan (joka on viime aikoina erikoistunut vapaan kentän vierailuihin).

Joissain tapauksissa ÅST (ruotsinkieli) tai Linnateatteri.

Muihin esittävän taiteen paikkoihin:

esitystaiteen ja tanssin Kutomo

sirkukseen erikoistuneeseen Aura Company

soveltava taide: OSK Kulttuurivaltakunnan ylläpitämä Teatteri Mundo

Tanssi- ja muu esittävä taide Barker Teatteri

Ja jos olet tanssija, niin ehkä myös Tanssiteatteri ERI tai Aurinkobaletti.

Lasten esityksen ollessa kyse myös Seikkailupuisto

Kenties muitakin, joita en ole hoksannut laittaa tälle listalle.

B MENET MUUALLE: Päätät tarjota esitystä toiseen kaupunkiin johonkin teatteriin

C. LUOT KOKONAAN UUDEN ESITYSPAIKAN, kuten tekee esim Grus Grus teatteri, jonka esitykset ovat aina eri paikoissa. Museot, puistot, liikekeskukset, bussit, mikä palvelee esitystäsi parhaiten.

D. MUUTAT KONSEPTIA TOTAALISESTI

Toteat, että tämä esitys toimii paremmin toteutettavaksi jossain harrastajateatterissa ja tarjoat sitä johonkin Turun tai lähiseudun harrastajateatteriin, jolloin varmaan esityksen kokonaisideakin muuttuu.

E. LUOVUT IDEASTA Tai pistät sen vielä piironginlaatikkoon. 

MIKÄ ESITYS SOPII MINNEKIN, on tärkeä kysymys. Saavuttaako esim nukketeatteriesitys oikean yleisön tanssiteatterissa? Tai onko kokeilevan ja uutta dramaturgiaa luovan esityksen paikka teatterissa, jonka näyttämöllä nähdään enimmäkseen viihdettä ja komediaa? Nämäkin rajoittavat aika paljon valikoimaa tässä teoksen ja esityspaikan suuressa deittikarusellissa. Tämä deittailu voi viedä joskus vuosien työn ja sovittelun.

Yhtä kaikki: näyttämöiden määrä ja osin koko ovat rajalliset Turussa.

Meillä ei ole ylitarjontaa taiteesta. Haluan uskoa, että jos jonain syyskuisena perjantaina klo 19 käynnistyy Turussa ja lähiseuduilla 25 erilaista esitystä, niille kaikille on paikkansa. Joukossa on isoja musikaaleja, standuppia, revyytä, nukketeatteria, puhedraamaa, kokeellista esitystaidetta, tanssia, sirkusta, harrastajateatterien esityksiä. Joku esitys tavoittelee 800 ihmistä, toisissa kymmenen ihmisen yleisö on juuri sopiva ja se mitä tavoiteltiinkin. Ihanaa kun on valinnanvaraa!

Minusta meillä on aika mielenkiintoinen kattaus tällä hetkellä toimijoiden kesken, mutta varaa rikastuttaa sitä vielä on. Samoin saatavuutta pitää parantaa, tiedotusta ja yleistä näkyvyyttä, sitä, että siitä upeasta tarjonnasta saataisiin kaikki irti myös imagollisesti. Ja Turku voisi oikeasti näyttäytyä kulttuurikaupunkina.

Ainakin vapaalla kentällä Turun meininki on havaittu. Teillä on niin hyvä meininki siellä, kuulee useamminkin. Lähdetäänkö tätä hyödyntämään myös imagollisesti ja tiedotuksellisesti, niin se vaatii satsauksia ja tiloja, rahaakin, mutta ei pelkästään sitä. Enemmän kyse yleisestä tahtotilasta ja ilosta siitä, että Turku on täynnä mielenkiintoisia taiteilijoita.

Taiteen talo voisi olla sellainen tahtotila, joka loisi sen että koko Turku on taiteen taloa. Taide ja kulttuuri on hieno, arkinen ja juhlava, kaikkien asia ja kaikkien saatavilla. Tähän Taiteen Talo ihan fyysisenä paikkana, tänä talona voisi olla omiaan.

VOISIKO RETTIGISSÄ OLLA TEATTERITILA? JA MILLAINEN?

Verstaita, harjoitusstudioita, toimistoja. Niitä on varmasti helppo järjestää.

Teatteritila asettaa enemmän vaatimuksia, koska se on yleisötila, ja niillä on omat turvallisuussäädökset. Sekin lienee järjestettävissä.

Onko tarvetta yhteisnäyttämölle?

Varmasti! Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että vaikka jokin näyttämö olisikin laajan toimijajoukon käytössä, sillä olisi hyvä olla isäntä tai emäntä, haltijaorganisaatio, joka sitä ensisijaisesti käyttäisi.

Pelkät seinät eivät myöskään ole vastaus. Teatterissa pitää olla joku joka pitää asiat järjestyksessä, tietää koko ajan kuka on seuraavana tulossa, missä syklissä varaussysteemi menee jne. Tällaisella ”Teatteri Rettigillä” voisi olla jopa taiteellinen kuratoitu valintasysteemi, taiteellinen johtaja tai johtoryhmä, joka pitäisi teatterin tason mielenkiintoisena ja vaihtelevana. Haasteita varmasti on, että jos on joku teatteritila, jonka linja vaihtelee laidasta laitaan, että miten se sanoitetaan suurelle yleisölle. Eli tiedotukselle ja markkinoinnille on suuri tarve tässä yhteydessä.

Miten tämä kaikki organisoitaisiin, on varmasti tutkimisen paikka.

Haaveilu yhteisnäyttämöstä on yksi vaihtoehto, mutta koska kaupungissa on suorastaan HÄTÄTILA usean teatteritoimijan kanssa, pitää nämä toimijat ehdottamasti pitää mukana neuvottelupöydässä: TYT, MUNDO, BARKER. Ensiapu heille!

Itse olen aktiivinen organisaatioissa, joiden tila-asiat ovat aika lailla kunnossa ja tilanne rauhallinen, kun olemme Pro Manilla-säätiön suojissa (AofP, Tehdas). Mutta en sano, etteikö esim nukketeatteriväkeä kiinnostaisi jossain vaiheessa sekin ajatus, että nukketeatterilla olisi oma näyttämö, eli Turussa oli TURUN NUKKETEATTERI. Missä ja millä aikavälillä, sitä ei ole kirjattu AofP:n suunnitelmiin, mutta säännöllisesti siitä puhutaan. Olemme hereillä!

Itse haaveilen siitä, että Turun Nukketeatteri olisi jo paikkana jotenkin kutkuttava ja kiehtova. Kenties tila on jo olemassa, se vaatii nyt vain löytymistä tai hoksaamista (Rettigissä, jossain muualla, jokilaivassa, hotellin katolla, maailmanpyörän juurella, pitsihuvilassa meren rannalla?)

VIELÄ YKSITTÄISIÄ HUOMIOITA KUN TILAA MIETITÄÄN TEATTERIN TAI ESITTÄVÄN TAITEEN KANNALTA:

1. Olkaa oikeasti kontaktissa vapaaseen kenttään ja sen tarpeisiin.

2. Emme tarvitse uutta Logomoa. Tärkeätä pitää tilat taiteen tekijöille mahdollisina

3. Hintataso ei saa nousta liian korkealle, se on varma tapa saada taiteilijat väistymään kaupallisen toiminnan tieltä.

4. Tilattomia toimijoita (Mundo, TYT, Barker) ei saa tipauttaa kelkasta

5. Muistakaa: Taiteilijat ovat luotettavia vuokralaisia, jopa luotettavampia kuin bisnespohjainen toiminta. 

6. Jatkuvuus ja pysyvyys: teatteria ei perusteta parin vuoden sopimuksilla. Myöskään muut taiteen tekijät eivät halua muuttaa parin vuoden välein (graafikoiden prässit, isot maalaustelineet, tanssijoiden peilikiinnitykset yms)

711. . Tutkikaa avoimesti erilaisia hallintomalleja, opintoretkiä muualle! Ei kantsi hosua

8. Pitäkää prosessi avoimena, taiteilijoita kuulevana

9. Kaiken ei tarvitse valmistua kerralla!

10. Reagointikyky muutoksiin > tämä ei toiminut, kokeillaan muuta

Avoimuus ja hengittävyys, kevyt hallinto (vaikka kyllähän tässä hommia piisaa!!)